Torstai 23.05.2013
Lohjan sivistys- ja vapaa-aikalautakunta hyväksynyt 16.11.2004 (407/53/2002)
1. luku. Opetuksen tehtävä, arvot ja yleiset tavoitteet
1. Omistaja ja toiminta-alue
Länsi-Uudenmaan musiikkiopisto on Lohjan kaupungin omistama sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan alaisuudessa toimiva musiikkiopisto. Sen toiminta-alueeseen kuuluvat lisäksi ostopalvelusopimuksilla Vihdin, Siuntion, Karjalohjan, Sammatin ja Nummi-Pusulan kunnat + (Kirkkonummi ja Karkkila)
1.1. Oppilaitoksen toiminta-ajatus
Länsi-Uudenmaan musiikkiopisto on taiteen perusopetuslain alainen lakisääteistä tuntiperusteista valtionosuutta saava taideoppilaitos, jonka tehtävänä on järjestää musiikin ja siihen läheisesti liittyvien taide-muotojen perusopetusta sekä järjestää muuta musiikkikulttuurin kehittämiseen liittyvää toimintaa. Opetuksella tuetaan musiikin harrastamista ja oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä yksilönä ja ryhmän jäsenenä sekä annetaan edellytykset musiikin ammatilliseen koulutukseen pääsemiseksi sitä haluaville.
1.2. Tehtävät ja tavoitteet
Länsi-Uudenmaan musiikkiopisto antaa taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaista opetusta. Se luo edellytyksiä hyvän musiikkisuhteen syntymiselle ja musiikin elinikäiselle harrastamiselle sekä antaa valmiudet musiikkialan ammattiopintoihin.
Opetus on tarkoitettu pääasiallisesti kouluikäisille lapsille ja nuorille.
Opetuksella tuetaan lapsen tavoitteellista musiikin harrastamista, hänen henkistä kasvuaan ja persoonallisuutensa lujittumista sekä hänen luovuutensa ja sosiaalisten taitojensa kehittymistä. Opetuksen tehtävänä on myös ohjata oppilasta keskittyneeseen, määrätietoiseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä rakentavaan toimintaan yksilönä ja ryhmän jäsenenä.
Laajan oppimäärän opetuksen järjestämisessä tulee ottaa huomioon musiikkialan ammattikoulutuksen ja työelämän asettamat vaatimukset.
1.3. Arvot
Opisto osallistuu alueensa musiikkielämän kehittämiseen ottaen huomioon paikallisen musiikkiperinteen. Tehtävänä on myös kansallisen musiikkikulttuurin säilyttäminen ja kehittäminen sekä vuorovaikutus muiden musiikin- ja taideopetusta antavien laitosten ja tahojen kanssa.
Opiston tärkeä tehtävä on myös edistää ja osallistua kansainväliseen yhteistyöhön.
Opiston toiminnan keskeisiä periaatteita ovat
- avoimuus
- oppilaskeskeisyys
- humaanisuus
- korkeatasoisuus
- perinteen välittäminen ja kunnioittaminen mutta samalla luova innovatiivisuus
- kansainvälisyys
2. luku. Oppilaat ja opetuksen toteuttaminen
2.1. Oppilaat
Perustason oppilaina voivat opiskella ne, jotka on hyväksytty opistoon Lohjan sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan vahvistamien sisäänpääsykokeiden perusteella tai muualla suoritettujen opintojen perusteella.
Lisäksi opistossa toteutetaan varhaisiän musiikkikasvatusta ja avointa opetusta, joihin oppilaat otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. He eivät ole opiston varsinaisia oppilaita
2.2. Oppimiskäsitys
Opetus pohjautuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on aktiivinen ja tavoitteellinen prosessi, johon yksilöllisten ominaisuuksien ja motivaation lisäksi vaikuttaa oppimisympäristö. On otettava huomioon, että oppilas valikoi tulevaa informaatiota aikaisemman kokemus- ja tietorakenteensa perusteella.
Opetuksessa otetaan huomioon, että oppiminen on seurausta oppilaan omasta vastuullisesta toiminnasta. Opettajalla ja oppilaitoksella on siten keskeinen merkitys sekä oppilaan opiskelutaitojen että opiskeluympäristön kehittämisessä sellaiseksi, että se mahdollistaa erilaisten oppilaiden edistymisen ja vastuun oton omasta opiskelustaan.
Oppimisessa on tärkeää, että oppilas oppii arvioimaan omaa oppimistaan tiedostaen siihen liittyvät vahvuudet ja heikkoudet. Oppiminen on itsensä ja omien mahdollisuuksiensa toteuttamista musiikin avulla.
2.3. Opiskeluympäristö
Tavoitteena on, että opiskeluympäristössä vallitsee avoin, rauhallinen, rohkaiseva, haasteellinen ja myönteinen ilmapiiri. Hyvä opiskeluympäristö mahdollistaa oppilaan vuorovaikutustaitojen, aloitekyvyn ja pitkäjänteisyyden kehittymisen. Oppilas oppii työskentelemään itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa sekä löytää itselleen sopivia työskentelytapoja.
Keskeistä on vuorovaikutus opettajan ja oppilaan välillä ja oppilaiden kesken sekä erilaisten oppimis-, työskentely- ja arviointitapojen huomioon ottaminen. Onnistumisen kokemukset, jotka musiikissa usein syntyvät pitkäjänteisen työskentelyn kautta, ovat hyvin tarpeellisia ja kasvattavat oppilaan uskoa omiin kykyihinsä. Aineellisen oppimisympäristön tulee vastata oppimiselle asetettuja tavoitteita.
3. luku. Opetuksen rakenne ja opintojen laajuus
3.1. Opetuksen rakenne
Laajan oppimäärän mukainen musiikin perusopetus muodostuu perustason ja sille rakentuvasta musiikkiopistotason opetuksesta sekä niitä edeltävästä varhaisiän musiikkikasvatuksesta. Opetusta voidaan antaa myös aikuisille perustason ohella toimivan aikuisosaston puitteissa.
3.2. Opintojen laajuus
Musiikin laajan oppimäärän perustason ja musiikkiopistotason oppilaskohtainen laskennallinen laajuus on yhteensä 1300 tuntia.
Perustasolla: instrumenttitaidot ja yhteismusisointi 385 tuntia
musiikin perusteet 280 tuntia
Opistotasolla: instrumenttitaidot ja yhteismusisointi 390 tuntia
musiikin perusteet 245 tuntia
Opintojen laajuuden laskennan perusteena on 45 minuutin mittainen
oppitunti. Yksittäisten oppiaineiden viikoittaisten opetustuntien määrän
ja pituudet määrittelee rehtori lukuvuosittain kulloisenkin talousarvion
ja valtionosuustunti- määrän perusteella. Lähtökohtana on perustasolla
ja aikuisopetuksessa 45 min. pääaineen oppitunti. Musiikkiopistotasolla
on peruslähtökohtana 60 min. pääaineen oppitunti.
Sivuaineiden lähtökohtainen opetusjakso on 30 min.
Valinnaisaineiden opetustuntien lähtökohtana ovat perustason ja sivu-
aineiden oppituntien pituudet. Yhteismusisoinnissa ja kuorotoiminnassa
vaihtelee viikoittainen opetusmäärä 1 – 3 tunnin välillä.
Opetusta voidaan toteuttaa myös kurssimuotoisena intensiivitoimintana,
jolloin opetustuntimäärät määritellään kurssikohtaisesti erikseen.
Yhteismusisoinnin tai ryhmäsoitinopetuksen tulee sisältyä opintoihin
koko opiskelun ajan siitä lähtien, kun instrumentin käsittelytaito sen
mahdollistaa. Instrumenttiopetus käsittää myös laulunopetuksen.
Perustasolla opiskeluaika riippuu mm. aloittamisiästä ja soittimesta.
Alle kouluiässä aloitettu soitinopiskelu voi jatkua enintään 11 v, päättyen
viimeistään sinä lukuvuonna kun oppilas täyttää 16 v. Myöhemmällä iällä
aloitetut opinnot voivat kestää 7 – 9 v ja jatkua soittimesta riippuen
enintään 24 vuoden ikään. Em. poikkeussoittimia ovat: mm. laulu, urut,
oboe, fagotti, käyrätorvi, pasuuna, tuuba, harppu, osin lyömäsoittimet ja
kontrabasso.
Musiikkiopistotasolla opiskeluaika on neljä vuotta ja mo-tason jatko-
opiskelu kaksi vuotta. Opiskeluaika päättyy normaalisti viimeistään 30
vuoden iässä. Aikuisosastolla opiskeluaika on pääsääntöisesti viisi (5)
vuotta ja lopettamisikä 50 vuotta. Opiskeluaikoihin voi rehtori
perustellusta syystä myöntää poikkeuksia ja lisäyksiä
3.3. Oppiaineet
Musiikkiopiston perustasolla järjestetään opetusta solistisissa ja yleisissä
oppiaineissa sekä yhteissoitossa ja kuorolaulussa.
Solistisia oppiaineita ovat kaikki puhaltimet, lyömäsoittimet ja jousi-
soittimet sekä piano, laulu, harmonikka, kitara, kantele ja muut kieli-
soittimet, urut, cembalo ja sähkösoittimet.
Valinnaisia oppiaineita ja oppiaineryhmiä ovat myös esim.
vapaa säestys ja improvisointi sekä muut solististen aineiden sovellukset,
musiikin erityisalueet kuten kansanmusiikki, pop-/jazzmusiikki, musiikin
teknologia ja kuorolaulu sekä orkesterin- ja kuoronjohto.
Myös tanssi ja muut musiikkiin läheisesti liittyvät taidemuodot voivat olla
opetusohjelmassa.
Jokaisella oppilaalla tulee olla pääaine, joka voi olla mikä tahansa
opistossa opetettava oppiaine.
Lisäksi oppilaalla voi olla sivuaine, joka on tarkoitettu ensisijaisesti
ammattiin aikoville tai muutoin erityistä aktiivisuutta ja kykyä osoittaneille
oppilaille, mutta pääsääntöisesti vasta pääaineen 2/3 tasosuorituksen
jälkeen. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden osallistumiseen yhteis-
musisointiin ja elävän musiikin kuunteluun, jotka ovat pakollinen kiinteä
osa opetusohjelmaa.
Musiikin perusteiden sisältöalueita ovat nuottitaito, musiikin hahmot-
taminen ja musiikin historian, eri tyylilajien ja eri soittimien tunteminen
ja tunnistaminen (musiikkitieto).
Musiikkiopistoasteella tulee lisäksi harmoniaoppi ja valinnaisaineina
mahdollisesti muitakin yleisiä aineita.
ATK-avusteinen opetus voi ulottua musiikin perusteiden opetuksen
lisäksi muihinkin oppiaineisiin.
Musiikin teknologian opetus aloitetaan kokeiluluonteisena uuden studion
valmistuttua.
4. luku. Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
4.1. Varhaisiän musiikkikasvatus
Musiikkileikkikoulutoiminnan tehtävinä ja tavoitteina on herättää lapsen
kiinnostus musiikkia kohtaan, kehittää tasapainoisesti hänen kokonais-
persoonallisuuttaan, edistää lapsen sosiaalista kasvua ja antaa
musiikillisia elämyksiä, valmiuksia ja taitoja, jotka muodostavat hyvän
pohjan soitinopintojen aloittamiselle. Tärkeänä tehtävänä on myös kehittää musiikkileikkikoulun ja kotien välistä yhteistyötä. Opetuksen sisältö
koostuu dynamiikan, sointivärin, rytmin, melodian, harmonian ja
muodon alkeista. Musiikkileikkikoulun keskeisimpiä työtapoja ovat
laulaminen, loruileminen, soittaminen, musiikkiliikunta ja musiikin
kuunteleminen. Opetusta integroidaan myös muihin taidemuotoihin.
Opetuksen periaatteina ovat kokonaisvaltaisuus ja elämyksellisyys.
Opetus etenee kunkin lapsiryhmän oppimisedellytysten mukaisesti.
Opetusta annetaan 0-7-vuotiaille kerran viikossa 45-60 minuuttia.
Ryhmissä on pääsääntöisesti 7-10 lasta. Ryhmät muodostetaan
huomioiden pedagoginen tarkoituksenmukaisuus, lasten ikärakenne
sekä toimitilan antamat mahdollisuudet.
Lisäksi voi olla musiikkivalmennusta.
4.2. Perustaso
Opintojen tavoitteena on, että oppilas
- oppii musiikin esittämiseen ja yhteismusisointiin tarvittavia
instrumenttitaitoja
- oppii lukemaan, kirjoittamaan, kuuntelemaan ja tuntemaan musiikkia
- kehittää musiikillista ilmaisukykyä ja esiintymistaitoaan
Keskeisenä sisältönä on pääsoittimen perustekniikka ja sen keskeinen
ohjelmisto sekä yhteismusisointi.
Säännöllinen esiintyminen ja musiikinkuuntelu ovat osa opintoja.
Musiikin perusteiden sisältöalueet ovat nuotinluku- ja kirjoitustaito,
musiikin hahmottaminen sekä musiikin historian ja tyylien tunteminen.
Länsi-Uudenmaan musiikkiopistossa voi opiskella lähes kaikkia orkesteri-
soittimia, laulua, pianoa, sähkösoittimia, harmonikansoittoa, kitaran-
soittoa, vapaata säestystä, kanteleensoittoa, musiikin teknologiaa ym.
Solistisessa pääaineessa oppitunnin pituus on 45-60 minuuttia.
Yhteisissä aineissa oppitunti on pääsääntöisesti 45 minuuttia.
Oppitunnin pituus voi määräytyä myös joustavasti huomioonottaen
oppilaan ikä, kehitystaso ja käytettävä opetusmenetelmä.
Yhteismusisointia ovat yhtye- tai kuorolaulu, yhtye- tai orkesterisoitto,
säestys, kamarimusiikki, pop-yhtye tai kansanmusiikki.
Oppilas voi osallistua myös tietokoneavusteiseen opetukseen.
Peruskurssi 2/3:n suorittamisen jälkeen on mahdollista saada solistisen
sivuaine. Perustason oppimäärä on suoritettava yhdeksässä vuodessa ja
viimeistään sinä lukuvuonna kun oppilas täyttää 17 vuotta.
Poikkeuksena ovat isot soittimet, esim. fagotti, pasuuna, tuuba ja
harppu, sekä laulu, jolloin oppilaan on suoritettava oppimäärä
viimeistään 25-vuotiaana.
Rehtori voi myöntää opintoihin perustellusta syystä lisäaikaa.
Musiikin perusteisiin kuuluvat tasosuoritukset 1/3, 2/3 ja 3/3 teoriassa ja
säveltapailussa sekä musiikkitiedon perustasosuoritus.
Perusasteen oppimäärään kuuluvat pääaineen, säveltapailun ja
teorian perustasosuoritukset 1/3-3/3 sekä musiikkitiedon perustasosuoritus.
4.3. Opistotaso
Opistotasolle pääsee perusasteen oppimäärän suorittamisen jälkeen, jos
pääaine on suoritettu kiitettävällä arvosanalla tai jos tasosuoritus-
lautakunnan suosituksesta rehtori niin päättää tai jos pyrkijä osoittaa
valintakokeessa tai muulla tavalla vaadittavat tiedot ja taidot.
Opintojen tavoitteena on, että oppilas
- kehittää edelleen saavuttamiaan tietoja ja taitoja niin, että hän saa
valmiudet musiikinharrastamisen itsenäiseen jatkamiseen tai
ammattiopintoihin
- laajentaa musiikin ja sen tyylien tuntemustaan sekä syventää kykyään
luovaan ilmaisuun musiikin avulla.
Instrumentti- tai yhteismusisointitaitojen opintojen keskeisenä sisältönä
on kehittää oppilaan musiikillista ajattelua, pääinstrumentin
soittoteknistä hallintaa ja ohjelmiston tuntemusta niin, että hän kykenee
itsenäiseen työskentelyyn. Oppilas harjaantuu omaksumaan ja
esittämään laajoja musiikillisia kokonaisuuksia sekä syventää kykyään
musiikin tulkintaan ja musiikilliseen vuorovaikutukseen. Mahdolliset
sivuaineopinnot ja valinnaiskurssit suunnitellaan tukemaan oppilaan
musiikillista kehitystä ja laajentamaan hänen musiikillista näkemystään.
Opistotasolla annetaan opetusta samoissa aineissa kuin perusasteella.
Pääaineen oppitunnin pituus on pääsääntöisesti 60 minuuttia. Musiikin
perusteisiin kuuluvien aineiden oppitunnin pituus on 60-90 minuuttia.
4.4. Aikuisten opetus
Aikuisten opetuksen tavoitteet ja sisällöt ovat samat kuin opistotason opinnoissa.
Aikuisten opetukseen voidaan ottaa pääsääntöisesti enintään 30 vuotta täyttäneitä oppilaita, joilla katsotaan olevan mahdollisuudet tavoitteelliseen musiikinopiskeluun.
4.5. Opetuksen yksilöllistäminen
Mikäli oppilas ei vammaisuuden, sairauden tai muun näihin verrattavan syyn vuoksi kykene opiskelemaan opetussuunnitelman mukaisesti, hänen opetussuunnitelmaansa voidaan yksilöllistää vastaamaan hänen edellytyksiään.
Opintojen tavoitteiden tulee olla kuitenkin musiikkikasvatuksellisia. Opetussuunnitelman yksilöllistämisestä päättää rehtori kuultuaan arviointilautakuntaa ja oppilasta / huoltajaa.
5. Arviointi
5.1. Arvioinnin tehtävät
Arvioinnin tehtävänä on ohjata opiskelun tavoitteiden asettamista ja auttaa niiden saavuttamista. Arvioinnin tulee tukea oppilaan itsetunnon kehittymistä. Monipuoliseen arviointiin sisältyy erilaisia palautteen antamisen tapoja sekä ohjausta itsearviointiin.
Oppilaan on saatava tietää arvioinnin tehtävät ja kohteet, arvosana-asteikot, arvosanan korottaminen, opintojen etenemisen edellyttämät suoritukset, arvioinnin oikaiseminen ja päättötodistuksen sisältö.
Arvioinnissa pyritään valtakunnalliseen yhteismitallisuuteen käyttämällä ensisijaisesti SML:n hyväksymiä kurssisuoritusvaatimuksia.
5.2. Oppilasarviointi
Arvosana-asteikko
erinomainen 5
kiitettävä 4
hyvä 3
tyydyttävä 2
hyväksytty 1
Päättösuorituksien arviointi voidaan tarkentaa pisteytyksellä 1-25.
Pää- ja sivuaineen 1/3-tasosuoritukset voidaan hyväksyä ilman arvosanaa sanalla suoritettu.
Solistisen aineen päättösuoritusten arvioitsijoita tulee olla perusasteella 1+2 ja opistoasteella 1+3.
Tekniikkasuorituksissa ja 1/3-perustasosuorituksissa tulee olla puheenjohtaja ja yksi arvioitsija, 2/3-perustasosuorituksissa puheenjohtaja ja kaksi arvioitsijaa.
Oppilaalle annetaan kaikista suorituksista myös sanallinen palaute.
Yhteismusisoinnista ja valinnaisista kursseista annetaan osallistumismerkintä.
Säveltapailun ja teorian päättösuorituksissa tulee olla opettajan lisäksi yksi arvioitsija. Muut musiikin perusteiden kurssit arvioi aineen opettaja.
Teorian ja säveltapailun kurssisuorituksissa tulee kaikista osatehtävistä saada vähintään arvosana tyydyttävä 2, jotta suoritus tulee kokonaan hyväksytyksi.
Jokaisen varsinaisen oppilaan osaaminen tulee arvioida lukuvuosittain.
5.3. Arvioinnin oikaisu
Oppilas voi pyytää - kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan - opettajaa tai kyseisen arvioinnin suorittanutta lautakuntaa uusimaan arviointinsa. Jos oppilas on tyytymätön pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, oppilas voi pyytää oikaisua arviointiinsa rehtorilta